ÅLAND.travel

Maarianhamina


Maarianhaminan pieni merikaupunki on Ahvenanmaan ainoa varsinainen kaupunkikeskus, ja suurin osa Ahvenanmaalle saapuvista matkailijoista saapuu sinne.

Tänne saapuu matkustajalauttoja Tukholmasta, Turusta, Helsingistä, Tallinnasta ja Kapellskäristä. Pienestä koostaan huolimatta kaupungissa on laaja valikoima hotelleja, ravintoloita, aktiviteetteja ja palveluja vierailijoille ja asukkaille. Maarianhaminassa asuu 11 700 ihmistä, joista yli 6000 on ahvenanmaalaisia ja noin 5500 maahanmuuttajia Suomesta, Ruotsista ja muista maista.

Ahvenanmaa ja Suomi kuuluivat Venäjän keisarikuntaan vuosina 1809-1918. Maarianhaminan perusti vuonna 1861 tsaari Aleksanteri II, ja se on saanut nimensä hänen vaimonsa Marian mukaan. Kaupungin on suunnitellut arkkitehti Georg Theodor Policron Chiewitz. Ennen Maarianhaminan perustamista Ahvenanmaan keskuksena oli pieni Degerbyn kaupunki. Maarianhamina on maa-alue, jonka molemmilla puolilla on satamat: itäinen satama on tarkoitettu pienille veneille ja viihteelle ja läntinen satama suurille laivoille, jotka käyvät siellä. Satamien välissä on vilkas pieni kesäkaupunki.

Panorama 360Maarianhaminan panorama

Kiertue

Näkymä Kobba Klintarista, kuva: Åsa Karlsson Länsisatama, kuva: Raul Vaine Talo Maarianhaminassa Maarianhaminan keskusta Länsisatama, kuva: Anders Johansson Savukatkarapuja satamaravintolassa Pyhän Göranin kirkko Maarianhaminassa, kuva: Kenny McFly Länsisatama, kuva: Kallerna Kahvila Maarianhaminan keskustassa

Ahvenanmaan merenkulkumuseo

Läntisessä satamassa, kävelymatkan päässä lauttaterminaalista, on Ahvenanmaan merimuseo ja vieressä telakoitunut nelimastopurjelaiva Pommern. Aiemmin oli tavallista, että pojat "lähtivät merille" ja pääsivät kauppalaivastoon töihin heti, kun he olivat valmiita, 14-15-vuotiaina. Maanviljelystä saatava vähäinen tuotto teki merimieselämästä houkuttelevaa nuoremmille pojille, jotka saattoivat pärjätä avomerellä omilla ansioillaan.

Maarianhaminasta oli 1800-luvulla tullut tärkeä merenkulkukaupunki, joka sijaitsi strategisesti Tukholman ja Turun välissä. Merenkulku on edelleen vahvaa Ahvenanmaalla, mutta nykyään verovapaa risteilyliikenne on vallannut Ahvenanmaan, ja nämä alukset käyvät Maarianhaminassa useita kertoja päivässä - ympäri vuoden.

Ahvenanmaan merenkulkumuseo

Ahvenanmaan merenkulkumuseossa on suuri näyttely pienoismallialuksista, joista 41 on merimies Viktor Anderssonin rakentamia. Museo on jaettu klassiseen purjehdukseen ja nykyaikaiseen moottoroituun merenkulkuun. Ahvenanmaalaiset laivanvarustajat ovat lahjoittaneet museoon esineitä ja varusteita, ja museossa on komea kapteenin salonki, joka pelastettiin purjelaiva Herzogin Ceciliestä sen ajettua karille Englannin kanaalissa. Moottorikäyttöistä laivaliikennettä esittelevään näyttelyyn kuuluu Newburyläisen Plenty & Sonin vuonna 1920 valmistama entisöity höyrykone ja toinen Ahvenanmaan höyrylaiva Dagmarin kapteenin salonki.

Merenkulkumuseossa on esillä myös monia muita kuriositeetteja, kuten näyttelyitä Maarianhaminasta, meriturvallisuudesta, Ahvenanmaan laivanrakennusperinteestä, merenkulusta ja Kap Hornin klubista.


Purjelaiva Pommern

Ahvenanmaalaiset varustamot kartuttivat varallisuuttaan ostamalla halpoja purjelaivoja, kun maailmalla siirryttiin höyryvoimaan, ja kuljettamalla niitä viljalla lastattuina Australiasta Eurooppaan. Viimeiset Ahvenanmaalle suuntautuneet purjehdukset tehtiin vasta vuonna 1949. Yksi näistä aluksista on vuonna 1903 rakennettu Pommern, jonka varustamo Gustaf Erikson osti vuonna 1923. Pommern liikennöi sodan syttymiseen 1939 asti, ja sen miehistö teki useita kauppalaivojen ennätyksiä - muun muassa purjehti Oslosta Melbourneen 87 päivässä vuonna 1929.

Windjammers

Sodan jälkeen Gustaf Erikssonin perilliset lahjoittivat laivan Maarianhaminan kaupungille, ja se vihittiin vuonna 1957 käyttöön Länsisatamaan kiinnitettynä museona. Vuonna 2019 aluksen ympärille rakennettiin telakka teräsrungon huollon helpottamiseksi. Avoinna vierailuja varten lämpimänä vuodenaikana.

Merimiehen työ purjelaivoilla oli raskasta. Näissä valtavissa laivoissa merimiesten oli kiivettävä mastoihin ja riutoille vetämään raskaita purjeita, jos tuuli yltyi. Pommernin päämaston korkeus on 48 metriä, ja laivalla oli yhteensä 28 purjetta, joilla se pystyi kuljettamaan enintään 4000 tonnin lastin. Miehistöön kuului 26 henkilöä.


Järsö

Hieman Maarianhaminasta etelään sijaitsee Järsön saaristoalue, jonne pääsee yhtä Ahvenanmaan kauneimmista teistä pitkin. Kesäisin Järsö on suosittu kohde pyöräilymatkailijoille, jotka nauttivat merestä molemmin puolin pyöräillessään saarten välisiä tienpenkereitä ja siltoja pitkin. Tien varrella on Espholmin luonnonsuojelualue, josta voit kääntyä pienelle rannalle. Useiden siltojen jälkeen tulet Nåtön alueelle, joka on myös luonnonsuojelualue.

🚴🏻‍♀️ Polkupyörämatkailu

Viimeisenä on itse Järsö, jossa voit pysähtyä Stickstuganin kahvilassa tai jatkaa Lilla Björkön luontopolulle. Jos olet onnekas, saatat nähdä vilauksen kartanosta, jossa saaren oma kuvernööri istuu laskemassa alamaisensa veroja.

Järsö


Itäinen satama & Merikortteliin

Läntisestä satamasta itäiseen satamaan on noin 30 minuutin kävelymatka suurten lehmusten reunustamaa komeaa Esplanade-katua pitkin. Kävelyn aikana ohitat muun muassa Pyhän Göranin kirkon, Raatihuoneen kukkulan, Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisen museon ja Ahvenanmaan maakuntapäivien paikan.

Itäsatamassa törmäät ensin höyrylaivalaituriin, jossa on seikkailugolf ja ravintolalaiva F.P. von Knorring. Laiturin oikealla puolella on venesatama, jossa on Maarianhaminan pieniä pikaveneitä, ja vasemmalla on Purjehdusseuran vierassatama. Kun olet kävellyt hieman Österledeniä pitkin, ohi synkän kulttuurikeskuksen ja Miramarparkin, pääset lopulta Merikortteliin.

Merikortteliin on satama, jossa käyvät vanhanaikaiset veneet, sekä erilaisia aktiviteetteja maalla ja ravintola. Pääkonttori on Veneenrakennusmuseo. Merikortteliin toimii erilaisia yhdistyksiä ja käsityöläisiä, jotka pitävät yllä vanhaa ahvenanmaalaista veneenrakennusperinnettä. Täällä rakennettiin puulaiva Albanus - joka nykyään purjehtii vuokralla - ja monia muita veneitä. Merikorttelissa järjestetään säännöllisesti tapahtumia vierailijoille ja asukkaille, kuten tervamarkkinat, Snipe Adventure, Meripäivät ja Åland Sea Jazz.

Yksi Ahvenanmaan suosituimmista postikorteista on vapaaehtoisten vuonna 2008 rakentama kaunis pieni puinen merimieskappeli, joka seisoo venevajoja suojaavan aallonmurtajan päässä. Sataman toisella puolella oleva iso punainen "Båken" on myös suosittu valokuvauskohde. Sisällä on työveneiden näyttely. Kaiken kukkuraksi voit vierailla Merenkulkumoottorimuseossa.


Kobba Klintar

Kun Maarianhamina perustettiin vuonna 1861, myös kaupungin satamissa käyviltä aluksilta vaadittiin luotsaus. Tämän vuoksi Maarianhaminan suulla sijaitsevalle Kobba Klintarin saarelle rakennettiin miehitetty luotsiasema, jossa pyramidin muotoinen vene toimi navigointimerkkinä. Kun isommat alukset saapuivat, luotsit ajoivat ulos ja nousivat niihin auttaakseen niitä pääsemään turvallisesti satamaan.

Vuonna 1883 sinne asennettiin kaasukäyttöinen vilkkuva majakka opastamaan merenkulkijoita. Vuonna 1910 rakennettiin talo, johon asennettiin valtava dieselkäyttöinen sumutorvi, joka toimii edelleen. Sittemmin asemaa on täydennetty useilla majakoilla, kuten viereisellä Marhällanilla sijaitsevalla mustapunaraidallisella majakalla.

Kobba Klintar

Kun merenkulku siirtyi nykyaikaisiin navigointimenetelmiin, luotsien tarve väheni, ja vuonna 1972 Kobba Klintarin asema suljettiin. Siitä lähtien asema on ollut matkailijoiden ja ahvenanmaalaisten suosittu kohde, jossa on taidenäyttelyitä ja kesäkahvila. Maarianhaminaan laivalla matkustavat ohittavat myös Kobba Klintarin lähietäisyydeltä.

Kobba Klintar, Kuva: Tommi Selander Kobba Klintar, Kuva: David Castor Marhällan, Kuva: Tomas Anton Nyholm Kobba Klintar Marhällan, Kuva: Åsa Karlsson Kobba Klintarin patsas, Kuva: Fanny Wickström Paljon lähetystyössä 1942, Kuva: Fenrik L. Zilliacus Mistluren käytössä 1942, Kuva: Fenrik L. Zilliacus Kobba Klintar, Kuva: Åsa Karlsson

Kuva: Kallerna