ÅLAND.travel

◀︎ Nähtävyydet

Kastehlolman linna


Kastelholman keskiaikaista linnaa pidetään Ahvenanmaan suurimpana historiallisena nähtävyytenä ja yhtenä viidestä keskiaikaisesta linnasta, jotka ovat yhä pystyssä Suomessa. Vuonna 2022 linna on avoinna vierailijoille 1. toukokuuta-30. syyskuuta kello 10-17.

Linnan rakentaminen aloitettiin 1380-luvulla, ja se sijaitsi strategisesti pienellä saarella, joka oli vallihaudalla Lumparnin sisämeren rannalla keskellä Ahvenanmaata. Se kuului valtuutettu Bo Jonsson Gripille, ja myöhemmin sen peri kuningatar Margareta Valdemarsdotter, joka oli kaikkien Pohjoismaiden, myös Suomen, regentti. Kastelholman linna on ollut keskeinen osa Fogdareiden Ahvenanmaata keskiajalla hallinneiden Fogdareiden hallinnassa sekä useiden piiritysten, hyökkäysten ja noitaoikeudenkäyntien kohteena.

1600-luvulla linna menetti tehtävänsä hallinnollisena keskuksena, ja vuonna 1745 suuri osa siitä paloi. Sen jälkeen se makasi raunioina satoja vuosia.

1900-luvun lopulla alkoivat arkeologiset kaivaukset, ja linna, joka on nykyään suosittu nähtävyys, pyrittiin jälleenrakentamaan.

🗺 Kartta

🚌 Bussi Kastelholmaan

🚴🏻‍♀️ Polkupyöräreitit

Kuva: Visit Finland Kuva: ÅLAND.travel Kuva: Ninni Hagström Kuva: Visit Finland Kuva: ÅLAND.travel Kuva: Raul Vaine

Keskiaika

Linnaa alettiin rakentaa 1300-luvun lopulla, ja se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1388 Bo Jonsson Gripin kartanoluettelossa. Hän oli Pohjoismaiden kaikkien aikojen suurin feodaaliherra ja pankkiiri, ja kuollessaan vuonna 1386 hän omisti kolmanneksen Ruotsista sekä koko Suomen, Ahvenanmaa ja Kastelholman linna mukaan luettuina. Vielä nykyäänkin suurin osa Ahvenanmaasta on pankkiirien omistuksessa, ja ahvenanmaalaisten tulot menevät pääasiassa näille nykyaikaisille feodaaliherroille maksettaviin veroihin.

Linnan peri Bo Jonsson Gripiltä vuonna 1388 Margareta Valdemarsdotter, joka oli tuolloin 35-vuotias ja josta oli pian tulossa kaikkien Pohjoismaiden - Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Suomen - kuningatar. Mitä hän teki linnallaan, ei enää tiedetä. Vuodesta 1433 lähtien linnan asukkaan nimi oli Ida Königsmarck. Engelbrektin valtakunnallisen kapinan aikana ulkomaisia sortajia vastaan vuonna 1433 kapinalliset piirittivät linnaa.


Panorama 360Kastelholm panorama


Seuraava feodaaliherra oli tanskalainen Niels Eriksen Gyldenstjerne, joka nimitettiin vuonna 1453 ja jonka tehtävänä oli vahvistaa puolustusmuurit. Myös Kustaa Vaasa rakennutti linnaa ja käytti ympäröivää maata metsästykseen. Sekä Kustaa Vaasa että hänen poikansa herttua Johan viettivät linnassa paljon aikaa 1500-luvun puolivälissä. Herttua Johan käytti tilaisuutta hyväkseen ja käytti Kastelholmin linnaa myös veljensä, kuningas Erik XIV:n vankilana, joka oli aiemmin pitänyt Johania vangittuna hovin juonittelujen ja vainoharhaisuuden aikana. Kuningas Erik XIV julistettiin mielisairaaksi, hänen kätyrinsä Göran Persson teloitettiin, ja kuningas vangittiin Kastelholmaan vuonna 1571 yhdessä vaimonsa Karin Månsdotterin kanssa. Niitä pidettiin siellä hänen kuolemaansa asti. Kastelholmin kukoistuskautta pidetään 1500-luvulla, ja tuolloin linnan vieressä oli telakka, jossa työskenteli 50 työntekijää.

Sisällissodan aikana vuonna 1599 kuningas Kaarle IX käytti tykkejä valloittaakseen linnan, joka oli tuolloin Katarina Gustavsdotterin omistuksessa. Linna paloi ensimmäisen kerran vuonna 1619. Kun Ahvenanmaa vuonna 1634 liitettiin Turun ja Porin lääniin, Kastelholma menetti merkityksensä hallinnollisena keskuksena.

Kuningatar Margareta Valdemarsdotter, taiteilija tuntematon, Kansallismuseo Erik XIV, Karin Månsdotter ja Göran Persson, Georg von Rosenin maalaus 1871, Kansallismuseo Castleholm vuonna 1802, Charles-Étienne Bourgelinin luonnos. Jan Karlsgården, Kuva: Västgöten Valkoisen Vita Björn, Kuva: Västgöten

Noitaoikeudenkäynnit

1660-luvulla linnasta tuli läänin maaherra Nils Psilanderin johtaman noitavainon keskus, jonka seurauksena useita naisia teloitettiin väitetyn noituuden vuoksi - ensimmäisenä tuomittiin Karin Persdotter. Nykyään on vaikea selvittää, mistä näissä julmissa oikeudenkäynneissä todella oli kyse, sillä suurin osa oikeudenkäyntejä kuvaavasta aineistosta on vahvasti 1900-luvun ideologioiden ja myyttien värittämää. Ihmiset 1600-luvulla eivät olleet tietämättömiä, ja tuskin kukaan uskoi tosissaan tarinoita lentävien nautojen ratsastamisesta Bluebelliin. Psilander sai kuitenkin pastori Bryniel Kjelleniuksen ja Turun hovioikeuden avustuksella vuosina 1665-1668 tuomittua seitsemän ihmistä noituudesta ja paholaisuudesta kuolemaan mestaamalla.


Raunio ja jälleenrakennus

Tämän jälkeen linna alkoi rapistua, ja vuonna 1745 suuri tulipalo tuhosi sen ja jätti sen raunioiksi. Linna hylättiin, ja paikalliset talonpojat alkoivat ryöstää muureista kiviä rakennusmateriaaliksi.

1930-luvulla linnan parhaassa kunnossa ollut osa kunnostettiin, ja siitä tuli Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisen museon koti 1960-luvulle asti. 1900-luvun lopulla Ahvenanmaata valtasi uudistuksen aalto, ja linnaa kunnostettiin lisää historiasta kiinnostuneiden vierailijoiden tarpeisiin. Nykyään Kastelholman linna on Ahvenanmaan suurin historiallinen nähtävyys.


Vankila Vita Björn

Linnan vieressä sijaitseva Valkoisen karhun vankila rakennettiin vuonna 1784. Vankila oli suljettuna ja käytössä lähes 200 vuotta - vuoteen 1975 asti. Nyt se on avoinna matkailijoille museona.


Jan Karlsgården

Linnan vieressä on Jan Karlsgården, ulkoilmamuseo, joka koostuu tänne siirretyistä vanhoista ahvenanmaalaisista rakennuksista. Täällä voit nähdä monia näyttelyesineitä 1800-luvulta.

Vieraile Kastelholman linnassa yhdellä pyöräilypaketeistamme Lisää