Language
Kastelholman keskiaikaista linnaa pidetÀÀn Ahvenanmaan suurimpana historiallisena nÀhtÀvyytenÀ ja se on yksi viidestÀ keskiaikaisesta linnasta, jotka ovat yhÀ pystyssÀ Suomessa. Vuonna 2024 linna on avoinna vierailijoille 2. toukokuuta-30. syyskuuta kello 10-17.
Linnan rakentaminen aloitettiin 1380-luvulla. Siihen aikaan se sijaitsi strategisesti pienellÀ saarella, joka oli vallihaudalla Lumparnin sisÀmeren rannalla, keskellÀ Ahvenanmaata. Se kuului valtuutettu Bo Jonsson Gripille, ja myöhemmin sen peri kuningatar Margareta Valdemarsdotter, joka oli kaikkien Pohjoismaiden, myös Suomen, hallitsija. Kastelholman linna on ollut Ahvenanmaata keskiajalla hallinneiden voutien hallinnollinen keskus. Se on myös ollut useiden piiritysten, hyökkÀysten ja noitaoikeudenkÀyntien kohteena.
1600-luvulla linna menetti tehtÀvÀnsÀ hallinnollisena keskuksena, ja vuonna 1745 suuri osa siitÀ paloi. Sen jÀlkeen se makasi raunioina satoja vuosia.
1900-luvun lopulla alkoivat arkeologiset kaivaukset, ja linna, joka on nykyÀÀn suosittu nÀhtÀvyys, pyrittiin jÀlleenrakentamaan.
Linnaa alettiin rakentamaan 1300-luvun lopulla, ja se mainitaan ensimmÀisen kerran vuonna 1388 Bo Jonsson Gripin kartanoluettelossa. HÀn oli Pohjoismaiden kaikkien aikojen suurin lÀÀninherra ja pankkiiri. Kuollessaan vuonna 1386 hÀn omisti kolmanneksen Ruotsista sekÀ koko Suomen, Ahvenanmaa ja Kastelholman linna mukaan luettuina. VielÀ nykyÀÀnkin suurin osa Ahvenanmaasta on pankkiirien omistuksessa, ja ahvenanmaalaisten tulot menevÀt pÀÀasiassa nÀille nykyaikaisille lÀÀninherroille maksettaviin veroihin.
Linnan peri Bo Jonsson GripiltÀ vuonna 1388 Margareta Valdemarsdotter, joka oli tuolloin 35-vuotias. HÀnestÀ oli pian tulossa kaikkien Pohjoismaiden - Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Suomen - kuningatar. MitÀ hÀn teki linnallaan, sitÀ ei enÀÀ tiedetÀ. Vuodesta 1433 lÀhtien linnan asukkaan nimi oli Ida Königsmarck. Engelbrektin valtakunnallisen kapinan aikana ulkomaisia sortajia vastaan vuonna 1433 kapinalliset piirittivÀt linnaa.
Seuraava lÀÀninherra oli tanskalainen Niels Eriksen Gyldenstjerne, joka nimitettiin vuonna 1453 ja jonka tehtÀvÀnÀ oli vahvistaa puolustusmuureja. Myös Kustaa Vaasa rakennutti linnaa suuremmaksi ja kÀytti ympÀröivÀÀ maata metsÀstykseen. SekÀ Kustaa Vaasa ettÀ hÀnen poikansa herttua Johan viettivÀt linnassa paljon aikaa 1500-luvun puolivÀlissÀ. Herttua Johan kÀytti tilaisuutta hyvÀkseen ja kÀytti Kastelholman linnaa myös veljensÀ, kuningas Erik XIV:n vankilana, joka oli aiemmin pitÀnyt Johania vangittuna hovin juonittelujen ja vainoharhaisuuden aikana. Kuningas Erik XIV julistettiin mielisairaaksi ja hÀnen kÀtyrinsÀ Göran Persson teloitettiin. Kuningas Erik XIV vangittiin Kastelholmaan vuonna 1571 yhdessÀ vaimonsa Karin MÄnsdotterin kanssa. HeitÀ pidettiin vankeina hÀnen kuolemaansa asti. Kastelholmin kukoistuskautta pidetÀÀn 1500-luvulla, ja tuolloin linnan vieressÀ oli telakka, jossa työskenteli 50 työntekijÀÀ.
SisÀllissodan aikana vuonna 1599 kuningas Kaarle IX kÀytti tykkejÀ valloittaakseen linnan, joka oli tuolloin Katarina Gustavsdotterin omistuksessa. Linna paloi ensimmÀisen kerran vuonna 1619. Kun Ahvenanmaa vuonna 1634 liitettiin Turun ja Porin lÀÀniin, menetti Kastelholma merkityksensÀ hallinnollisena keskuksena.
1660-luvulla linnasta tuli lÀÀnin maaherra Nils Psilanderin johtaman noitavainon keskus, jonka seurauksena useita naisia teloitettiin noituuden vuoksi - ensimmÀisenÀ tuomittiin Karin Persdotter. NykyÀÀn on vaikea tietÀÀ tarkasti, mistÀ nÀissÀ julmissa oikeudenkÀynneissÀ todella oli kyse, sillÀ suurin osa oikeudenkÀyntejÀ kuvaavasta aineistosta on vahvasti 1900-luvun ideologioiden ja myyttien vÀrittÀmÀÀ. Ihmiset 1600-luvulla eivÀt olleet tietÀmÀttömiÀ, ja tuskin kukaan uskoi tosissaan tarinoita ratsastamisesta lentÀvillÀ lehmillÀ BlÄkullaan. Psilander sai kuitenkin pastori Bryniel Kjelleniuksen ja Turun hovioikeuden avustuksella vuosina 1665-1668 tuomittua seitsemÀn ihmistÀ noituudesta ja paholaisuudesta kuolemantuomioon.
TÀmÀn jÀlkeen linna alkoi rapistua, ja vuonna 1745 suuri tulipalo tuhosi sen ja jÀttÀmÀllÀ jÀlkeensÀ vain rauniot. Linna hylÀttiin ja paikalliset talonpojat alkoivat ryöstÀÀ muureista kiviÀ rakennusmateriaaliksi.
1930-luvulla linnan parhaassa kunnossa ollut osa kunnostettiin, ja siitÀ tuli Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisen museon koti 1960-luvulle asti. 1900-luvun lopulla Ahvenanmaata valtasi uudistuksen aalto, ja linnaa kunnostettiin lisÀÀ historiasta kiinnostuneiden vierailijoiden tarpeisiin. NykyÀÀn Kastelholman linna on Ahvenanmaan suurin historiallinen nÀhtÀvyys.
Linnan vieressÀ sijaitseva Vita Björn on vankila, joka rakennettiin vuonna 1784. Vankila oli suljettuna ja kÀytössÀ lÀhes 200 vuotta - vuoteen 1975 asti. Nyt se on avoinna matkailijoille museona.
Linnan vieressÀ on Jan KarlsgÄrden, ulkoilmamuseo, joka koostuu sinne siirretyistÀ vanhoista ahvenanmaalaisista rakennuksista. TÀÀllÀ voit nÀhdÀ monia nÀyttelyesineitÀ 1800-luvulta.
